Tallentavan digiboksin ansiosta televisiosta ei tarvitse enää katsoa kuin parhaita ohjelmia, avasipa vastaanottimen mihin aikaan tahansa. Ohjelmien tallentaminen on yleensä nimittäin yhtä helppoa kuin ohjelmatietojen selaaminen. Vertailimme kuuden antenniverkkoon tarkoitetun digiboksin käytettävyyttä.
Digitaalinen televisio ei enää sido katsojaa aikaan ja paikkaan. Hyviä ohjelmia tuntuu olevan riittävästi, kun niitä voi tallentaa kovalevylle pitkin viikkoa. Kysymys ei ole pelkästään parannetusta videosta. Tallentava digisovitin on käytettävyydeltään aivan omaa luokkaansa. Myös kuvanlaatu on selvästi videokuvaa parempi, yleensä samaa luokkaa kuin suorassa lähetyksessä.
Mistä sitten johtuu, että joidenkin käyttäjien mielestä digisovitin toimii jopa huonommin kuin vanha analoginen televisio? Digitelevision vahvuudet ovat enimmäkseen muualla kuin peruskäytössä. Pelkästään perusominaisuuksia hyödyntävä huomaa helpoimmin lähinnä sen puutteet.
Digitelevisio on perinteistä televisiota "tietokonemaisempi". Tämä tuo käyttöön tiettyä epävakautta: laitteen voi joutua esimerkiksi käynnistämään uudelleen, ja tekstityksessä voi ilmaantua ongelmia. Myös sovittimen ja television yhteispeliä voi olla aluksi hankala hahmottaa: kun virta katkaistaan ensin digiboksista, televisio alkaa pauhata kovalla äänellä alkaessaan vastaanottaa analogista signaalia.
Ohjelmien ajastamisen ja tallentamisen myötä edut alkavat kuitenkin painaa selvästi näitä kauneusvirheitä enemmän. Tekniikkaa oudoksuvalle on hyvä uutinen, että edes laitteen asentaminen ei yleensä tuota vaikeuksia. Vertailumme kuudesta laitteesta neljä sai asennettua asemahakuja myöten käyttövalmiiksi ilman ohjekirjaa, pelkästään ruudulta näkyviä ohjeita noudattaen. Käyttäjän rooliksi jäi painella kaukosäätimen OK-nappia oletusarvojen hyväksymiseksi. Kesäaika on tosin asetettava erikseen.
Niidenkin kahden laitteen (Digiality ja Kaon) asennuksessa, joissa ohjekirjaa tarvittiin, vastaukset löytyivät kohtuullisen helposti.
Hyviä ja huonoja kaukosäätimiä
Kaukosäätimen laatuun on syytä kiinnittää huomiota, sillä niissä on yllättävän suuria eroja. Kaukosäätimen kanssa kannattaa viettää puolituntinen kokeillen ja opetellen komentoja käsikirjan kanssa.
Humaxin kaukosäädin on muita yksinkertaisempi, sillä harvoin käytetyt toiminnot on piilotettu liukukannen alle. Ratkaisu tuo säätimeen selkeyttä. Kalliin ja monissa testeissä menestyneen Topfieldin kaukosäädin on laitteen heikoin kohta: merkinnät erottuvat heikosti ja nappuloita on ryhmitelty liian vähän.
Parhaissa kaukosäätimissä yleisimmin käytettävät toiminnot on ryhmitelty selkeästi. Kaikissa laitteissa numeropainikkeet, OK-nappi sekä neljä suuntanuolta, joilla säädetään muun muassa äänenvoimakkuutta ja selataan kanavalistaa ylös- ja alaspäin, on eroteltu selkeästi. Menu, back ja exit -painikkeet sijaitsevat yleensä lähellä suuntanuolia.
Osa kaukosäätimistä kokoaa tärkeät käynnistys-, pysäytys- ja pikakelaus- ja tallennuskomennot vielä selvästi omiin ryhmiinsä. Osassa laitteita on erillinen back-komento, jolla palataan valikon edelliseen tasoon, muissa tätä vastaa Menu-komento.
Ohjelmaopas auttaa tallentamaan
Ohjelmaopas on digitelevision kätevimpiä ominaisuuksia. Ohjelmien perustiedot löytyvät siitä ilman sanomalehtiäkin. Tallennukset on helpointa ohjelmoida ohjelmaoppaan kautta muutamalla kaukosäätimen painalluksella. Tavallisin ohjelmaopastyyppi näyttää ohjelmat aikajanoina tai -palkkeina.
Vaikuttaa siltä, että sovittimia pitkään vaivanneet ongelmat Ylen käyttämän DVB-tekstityksen kanssa alkavat olla takanapäin. Internetin keskusteluryhmissä raportoidaan ongelmista edelleen, mutta yksittäisistä tapauksista on mahdotonta tietää, onko vika todella laitteessa vai sen asetuksissa. Vertailussa tekstityksen tulo saattoi hetken viipyä kanavanvaihdon jälkeen, mutta muita ongelmia ei lyhyen testauksen aikana ilmennyt.
Muutamien laitteiden kovalevylle voi tallettaa valokuvia ja mp3-musiikkia. Hyöty voi kuitenkin olla varsin rajallinen: kuvien näyttäminen television kautta on helppoa, mutta tv-kuvan laatu on tähän tarkoitukseen armottoman heikko. Muihin mp3-soittimiin verrattuna digisovittimen puolesta puhuu kovalevyn suuri koko, sitä vastaan taas käyttöliittymän kehittymättömyys.
Digisovittimen ostajan tarkistuslista:
- Selvitä isännöitsijältä, tarvitsetko antenni- vai kaapelisovittimen.
- Jos televisiossasi ei ole SCART-liitäntää, on digisovittimessa oltava perinteinen antenniliitäntä.
- Tarkista kauppiaalta, että digiboksissa on DVB- ja teletext-ominaisuudet, jotta tekstitys toimisi kunnolla.
- Jos haluat tilata maksullisia kanavia, tarkista että digisovittimella voi katsella niitä.
- Laitteen hankkiminen avokaupalla on hyvä vaihtoehto, jos haluat ennen lopullista ostopäätöstä varmistua vastaanoton onnistumisesta.
Lue koko juttu Kuluttajasta 6/2006.