Lämmityskustannuksia pienentävien ilmalämpöpumppujen suosio kasvaa. Viime vuonna niitä myytiin arviolta 12 000 suomalaiskotiin. Kasvava kilpailu on saanut osan yrityksistä markkinoimaan laitteita harhaanjohtavasti.
Ylisuuria säästölupauksia, katteettomia teholukuja, väärän energialuokan ilmoittamista, epäselvää tietoa asennuksesta.
Ilmalämpöpumppujen mainonnassa voi havaita lukuisia harhaanjohtavia myyntiväittämiä, ainakin jos on perehtynyt pumppujen toimintaan.
Energiansäästöä edistävän Motiva oy:n asiakasryhmäpäällikön Petri Jaarton mukaan hälytyskellojen on syytä soida esimerkiksi silloin, kun mainos lupaa 70 prosentin säästön lämmityskustannuksiin.
– Realistista on odottaa, että pumpulla saa 40 prosentin säästön lämmityskustannuksiin. Silloin ei ainakaan tule pettymyksiä.
Tosin 40 prosentin säästön saaminenkin vaatii, että pumppu on asennettu oikein ja että laitetta ei käytetä kesällä sisäilman viilentämiseen. Viilentäminen vie sähköä, minkä vuoksi energiansäästöhyöty ei todennäköisesti ole edes plus miinus nolla, vaan kustannukset suurenevat.
Toinen ehdoton varoitusmerkki on se, että yritys mainostaa laitteen olevan itse asennettava.
– Ilmalämpöpumpun saa asentaa vain ammattilainen, ja ammattilaiseltakin asentaminen vie noin päivän, Jaarto sanoo.
5 kilowattia olikin 3,6
Järvenpääläiset työtoverukset, asennuspäällikkö Jouni Honkala ja resurssipäällikkö Janne Hartikainen kokevat tulleensa höynäytetyiksi.
–Jos tekniikanmiehetkin voivat mennä lankaan, niin mitenköhän käy tekniikkaa tuntemattomille? miehet sanovat.
Honkala osti ilmalämpöpumpun lokakuussa. Hän tutki internetistä eri vaihtoehtoja ja selvitti, että perheen 92 neliön asunto vaatii 5 kilowatin laitteen.
Sellainen hänelle myös myytiin. Tosin kotona Honkala huomasi, että laitteen tehoksi ilmoitettiinkin 3,6 kilowattia. Vasta maahantuojan faksista selvisi, että viisi kilowattia on maksimiteho, jolla laite toimii ihanteellisissa olosuhteissa eli kun ulkona on 10 tai 11 astetta lämmintä ja tietty ilmankosteus.
3,6 kilowattia taas on nimellisteho eli keskiarvo, jolla laite toimii keskiverto-olosuhteissa. Totuudenmukaisempi markkinointitapa olisi Honkalan mielestä ollut se, että laitteen tehoksi olisi ilmoitettu 3,6 kW:a ja erikseen kerrottu minimi- ja maksimiarvot osoittava skaala. Monet yritykset niin tekevätkin, ja myös Honkalalle pumpun myynyt yritys muutti sittemmin mainontaansa.
Hartikaisen ostamasta ilmalämpöpumpusta tehot ilmoitettiin oikein. Sen sijaan energialuokan suhteen oli vähän niin ja näin. Esite lupasi laitteen energialuokaksi A:n. Myöhemmin selvisi, että laitteessa onkin kaksi energialuokkaa. Jäähdytyslaitteena sen energialuokka on A, mutta lämmityslaitteena B.
–Olivat sitten päättäneet pyöristää keskiarvoksi A:n. Se harmittaa, sillä vaikka käytämme pumppua myös viilentämiseen, enemmän sille meillä on käyttöä lämmityslaitteena, Hartikainen sanoo.
Koko juttu Kuluttajassa 1/2006.