Tärkeitä mutta myös turhia kokeita. Ilman eläinkokeita ei voi elää. Lain mukaan esimerkiksi kaikki lääkkeet on testattava eläinkokeilla. Vaihtoehtoisia menetelmiä tosin on jo olemassa, ja lisää kehitetään jatkuvasti. Niiden imago vaan on huono.
Suoraan asiaan. Tehdäänkö Suomessa turhia eläinkokeita?
Biolääketieteen emeritaprofessorin Hanna Tähden mielestä kysymykseen ei voi vastata yksiselitteisesti kyllä tai ei.
Monet eläinkokeista pystyttäisiin korvaamaan muilla menetelmillä, ja korvataankin jo. Eläimiä ei tarvittaisi esimerkiksi sen tutkimiseen, kuinka kemikaalit reagoivat joutuessaan iholle tai silmään.
Kaikkia eläinkokeita ei kuitenkaan voida vielä korvata. Esimerkiksi syöpätutkimuksissa eläimet ovat Tähden mukaan välttämättömiä.
– Vaihtoehtomenetelmillä voidaan tutkia se, onko aineella syöpää aiheuttava ominaisuus mutta ei sitä, mikä kaikki vaikuttaa syövän kehittymiseen.
Moniin tutkimuksiin käytetään sekä eläinkokeita että vaihtoehtomenetelmiä.
– Usein ensimmäiset tutkimukset tehdään vaihtoehtoisilla menetelmillä, ja vasta niiden jälkeen kokeita aletaan tehdä eläimillä. Siksi vaihtoehtoiset menetelmät ovat vähentäneet eläinkokeiden käyttöä.
Tähti on tehnyt pitkän uran tutkimalla ja kehittämällä eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä Tampereen yliopistossa. Tutkimuksia hän tekee solu- ja kudosviljelmien avulla. Usein solut ja kudokset ovat peräisin eläimistä, mutta yhä enemmän tutkimuksia tehdään ihmisten soluilla.
Ihmissolujen ja -kudosten käyttöä on helpottanut äskettäin avattu tietopankki. Tutkijat saavat käyttöönsä leikkauksissa saatuja soluja; esimerkiksi kasvaimen poiston yhteydessä potilaalta poistetaan usein myös tervettä kudosta. Kudoksen käyttämiseen pyydetään aina lupa.
Lue koko juttu Kuluttajasta 3/2007.