Kuluttaja-lehti 7/2008

Pyykkikoneiden valmistajat ottavat ympäristön hyvin huomioon. Työntekijöiden kohtelussa on vielä petrattavaa.

Pyykkikoneen valintaperusteeksi voi halutessaan ottaa paitsi koneen hinnan ja pesukyvyn myös valmistuksen vastuullisuuden.

Tutkimme, millaisissa oloissa 17 Suomessa myytävää pyykkikonetta on valmistettu. Tulokset kulkevat melko lailla käsi kädessä Kuluttajassa 2/2008 julkaistun pyykkikonetestin kanssa. Samat valmistajat, joiden koneet pesivät pyykit parhaiten, pärjäsivät parhaiten myös vastuullisuudessa. Harmi vain, että niiden koneet eivät ole niitä halvimpia.

Yhteiskuntavastuututkimuksen kärkijoukko on tasainen. Parhaiten ympäristön ja työntekijät ottaa huomioon Miele, mutta heti kannoilla kirivät Siemensin ja Boschin valmistaja BSH sekä Electrolux.

Hännillä ovat italialaiset Candy ja Indesit, joille ei voitu antaa arvosanaa ollenkaan. Kumpikaan yritys ei suostunut antamaan tietoja yhteiskuntavastuustaan.

Arvosanan saaneista tehtaista huonoiten pärjäsi Cylinda-pyykkikoneiden valmistaja, Antonio Merlonin Ruotsin-tehdas. Olot tehtaalla saattavat olla ihan kelvolliset, mutta sitä ei tiedetä, koska tehtaan ovet eivät tutkijoille auenneet. Saman valmistajan Italian-tehdas pärjäsi tutkimuksessa hieman ruotsalaistehdasta paremmin.

Kaikkia työntekijöitä ei saanut haastatella

Monet pyykkikoneiden valmistajat ovat allekirjoittaneet periaatesopimuksia, joissa ne sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä ja työntekijöiden oloja. Sellaisia sopimuksia ovat kodinkonealan etujärjestön, CECEDin, yhteiskuntavastuuohjeet ja YK:n Global Compact -periaatteet.

Ongelmana molemmissa aloitteissa on, että niiden noudattamista ei valvota millään tavalla. Esimerkiksi YK joutuu luottamaan yritysten hyvään tahtoon ja siihen, ettei Global Compact -periaatteita käytetä hyväksi pelkässä vihreässä imagomainonnassa. Uskottavin työntekijöiden työolosuhteet varmistava sertifiointi on saksalaisella Mielellä. Yrityksen sosiaalisesta vastuusta kertovan kansainvälisen SA8000-sertifioinnin saa vain, jos ulkopuoliset tarkastajat varmistavat, että yritys noudattaa vaatimuksia.

Mielen kokonaisarvosanaa kuitenkin alensi se, että yritys ei antanut lupaa haastatella tehtaiden työntekijöitä. Yrityksen mukaan kansainväliset sertifikaatit on juuri sen takia hankittu, että lisäkysymyksiltä vältyttäisiin.

Boschin ja Siemensin pyykkikoneita valmistava BSH tarjoaa työntekijöilleen esimerkiksikoulutusta, ja myös sen tiedotus on avointa. Electrolux valvoo toimintaansa järjestelmällisesti ja käyttää siihen myös yhtiön ulkopuolisia tarkastajia.

Slovenialainen Gorenje on pieni yritys, jolle tutkimukseen osallistuminen oli uutta. Gorenjella oltiin pidättyväisiä, koska sen johto ei tiennyt, mitä tutkimus pitää sisällään. Ilmeisesti sen takia työntekijöiden haastatteluihin ei suostuttu.

Saman valmistajan tehtaat eroavat toisistaan

Pyykkikoneita valmistetaan usein vuorotyönä. Työ on rankkaa ja nopeatahtista, ja siitä maksetaan yleensä kunkin maan vähimmäispalkkaa. Monet pyykkikoneiden valmistajat perustavat tehtaitaan Itä-Eurooppaan, jossa työvoima on halpaa. Itäeurooppalaisilla tehtailla myös työolot voivat olla huonommat kuin muualla Euroopassa.

Osa työoloihin liittyvistä ongelmista johtuu siitä, että työntekijöitä suojeleva lainsäädäntö on Itä-Euroopassa lepsumpaa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi tauot ovat lyhyempiä ja edut vähäisempiä. Ammattiyhdistykset ovat heikkoja, eikä niillä ole valtaa yritysten päätöksiin.

Jopa saman valmistajan eri tehtailla voi olla keskenään erilaiset työolosuhteet. Esimerkiksi Whirlpoolin Italian-tehtaalla työntekijät rakentavat koneita hyvissä oloissa ja ovat tietoisia oikeuksistaan. Sen sijaan Slovakiantehtaalla trukkien aiheuttama pöly ja pakokaasut aiheuttavat terveysongelmia työntekijöille, pätkätyöläisillä ei ole irtisanomissuojaa ja kesällä tehtaassa on liian kuuma.

Myös Electroluxilla on Itä-Euroopassa petrattavaa. Yhtiöllä on eettiset toimintaohjeensa, mutta niitä ei toteuteta Puolassa niin kuin yrityksen Tukholman-pääkonttorissa väitetään. Puolalaiset työntekijät eivät myöskään tunne työnantajansa toimintaperiaatteita, eivätkä tiedä esimerkiksi oikeudestaan ammattiyhdistystoimintaan tai yhteiseen työehtosopimukseen.

Ympäristöasiat hyvin hanskassa

Pyykkikoneiden valmistajat ottavat ainakin Euroopassa ympäristön hyvin huomioon. Koska suurin osa Suomessa myytävistä pyykkikoneista valmistetaan EU-maissa, niiden valmistuksen ekologisuutta säätelee muun muassa Euroopan unioni.

Tutkimukseen osallistuneet valmistajat noudattavat kiltisti EU:n haitallisten aineiden, kuten lyijyn ja elohopean, käyttörajoituksia. BSH, Electrolux ja Whirlpool rajoittavat käyttämiään haitta-aineita vapaaehtoisesti vielä vaadittua enemmän.

Valmistajat kiinnittävät huomiota myös veden ja energiankulutuksen vähentämiseen. Esimerkiksi Gorenje ja Whirlpool käyttävät pyykkikoneiden testausveden uudelleen. BSH:lla, Electroluxilla, Gorenjella, Antonio Merlonilla ja Mielellä on käytössä kansainvälinen ISO 14001 -ympäristöstandardi. Gorenjella on lisäksi ISO 14001 -järjestelmää kattavampi EMAS-sertifiointi.

Mutta vaikka yritysten omat ympäristöasiat olisivatkin hoidossa, niiden alihankkijoiden tilanne saattaa olla kehnompi.

Tuotantoketjun hallinta on heikko kohta varsinkin Gorenjelle, jolla ei ole mitään yhteiskuntavastuun vaatimuksia alihankkijoilleen. Muiden valmistajien vaatimukset vaihtelevat. Alihankkijoiden vaaditaan noudattavan esimerkiksi työvoimalakeja ja välttämään vaarallisia aineita omassa tuotannossaan.

Valmistajista ainoastaan Electrolux ja Whirlpool vaivautuvat tekemään tarkastuksia alihankkijoidensa tehtailla. Electrolux jopa pyytää alihankkijoitaan kertomaan yhteiskuntavastuusta niiden alihankkijoille.

Muille valmistajille riittää alihankkijoiden kirjallinen vakuuttelu siitä, että nämä seuraavat yhteiskuntavastuun vaatimuksia.

Monet valmistajat sanovat, että jos alihankkijat eivät korjaa kyselyissä esille tulleita ongelmia, yhteistyötä ei aloiteta. Mutta miten varmuutta parannuksista voi olla, jos tehtaillaei käydä tarkistamassa asioiden oikeaa laitaa?

Hyvästi, kotimaiset pyykkikoneet!

Tutkimuksessa ei ole mukana kotimaisia pyykkikoneita, koska sellaisia ei pian enää valmisteta. Viimeisen Suomessa valmistetun pyykkikoneen, Asko Kodinkoneiden Lahdessa valmistaman UPO Compactin, valmistus lopetetaan lokakuussa.
UPO Kodinkoneiden tuotepäällikkö Taina Luukkainen kertoo, että pienikokoisen pyykkikoneen kohtaloksi koitui sen korkea hinta ja pieni koko. Samalla, tai jopa halvemmalla hinnalla, saa nykyään suuren, 5–8 kilon pyykkikoneen. UPO Compactiin mahtuu pyykkiä vain 3,6 kiloa.
– Kyseessä on loistava laite, jossa on kokoonsa nähden erittäin hyvät ominaisuudet. Sitä ei vain enää kannata valmistaa, Luukkainen sanoo.

UPO Kodinkoneet, viralliselta nimeltään AM Kodinkoneet, on kuulunut vuodesta 2000 italialaiseen Antonio Merloni -konserniin. Isojen pyykinpesukoneiden valmistus loppui Lahdessa jo vuonna 2002.

Jatkossa Lahdessa valmistetaan UPOliesiä, -kalusteuuneja ja -mankeleita. Pyykkikoneet tehdään Ruotsissa tai Italiassa.

© ICRT/Copyright Kuluttaja-lehti

- ) Valmistaja ei suostunut antamaan tietoja. 
1) Johtaa yhä alempaan arvosanaan kohdissa tiedotuksen avoimuus ja kokonaisarvosana.
2) Johtaa yhä alempaan arvosanaan kohdissa tiedotuksen avoimuus.
3) Arvostelu pohjautuu tuotetiedoista, Suomessa tehdyistä asiakastiedusteluista ja yrityksen nettisivuilta saatuihin tietoihin.

▲▲▲▲▲ = erittäin sitoutunut
▲▲▲▲ = hyvin sitoutunut 
▲▲▲ = sitoutunut
▲▲ = oikean suuntaista toimintaa
 ▲ = alkuvaiheessa

Painoarvot

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksessa tarkasteltiin 12:ta yritystä, joista kahdeksalla on koneita myynnissä Suomessa. Tutkimus tehtiin kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkituista 63 pyykkikonemallista 17:ää myydään Suomessa.
Tietoa kerättiin valmistajille lähetetyillä kyselylomakkeilla. Kyselyn vastaukset tarkistettiin vierailemalla valmistajien pääkonttoreilla ja tehtailla sekä haastattelemalla tehtaiden työntekijöitä. Jos yritys jätti vastaamatta kyselyyn tai osallistui tutkimukseen vain osittain, se laski yhteiskuntavastuun arvosanaa.

Sosiaalisen vastuun arvosanaan vaikuttivat tehtaan työolot, palkkaus, työterveys ja -turvallisuus.
Ympäristövastuun arvosanaan vaikuttivat tehtaan omat ympäristönhallintasuunnitelmat ja niiden toteuttaminen.
Työntekijöiden asema -arvosanassa arvioitiin työntekijöiden kohtelun periaatteita ja niiden toteutumista koko yrityksen tasolla.
Tiedotuksen avoimuus -arvosanaan vaikutti se, vastasiko yritys kyselyyn ja salliko se tutkijoiden vierailla pääkonttorissa ja tehtaalla sekä haastatella tehtaan työntekijöitä.
Kuluttajapalvelu -arvosanassa arvioitiin yrityksen asiakkaille tarjoaman kuluttajatiedon tasoa. Tämä osa tutkimuksesta tehtiin Suomessa. Asiakkaana esiintyneet henkilöt lähettivät sähköpostia ja soittivat valmistajien kuluttajapalveluun ja kysyivät neuvoa muun muassa ekologisesta pyykinpesusta ja pyykkijauhejäämistä tummissa vaatteissa. Arvosanaan vaikutti se, löytyivätkö yrityksen yhteystiedot, vastattiinko kyselyihin ja mikä oli vastausten taso.
Toimintaperiaatteet -arvosanassa arvioitiin yrityksen yhteiskuntavastuun periaatteita.