Kuivaaminen on vanha ja edelleen käyttökelpoinen menetelmä kasvisten, marjojen, hedelmien, juuresten tai sienien säilömiseen. Laitteelta vaaditaan tehokkuutta ja nopeutta, jotta sato saadaan säilöttyä silloin kun se on parhaimmillaan.
Testasimme seitsemän kasvikuivainta, jotka kuivaavat satoa eri toimintatavoilla. ABC-, Evermat- ja Orakas -kuivainten toimintaperiaatteena on kuumennusvastus sekä puhallin, joka liikuttaa lämpimän ilman ritilöiden läpi. Jabloko -merkkinen laite toimii infrapuna-lämpötekniikalla, jossa lämpösäteily haihduttaa veden kuivattavista tuotteista. Sopu-kuivain toimii erillisellä lämpöpuhaltimella. Valmistaja myy laitteen ohessa erillistä Skyline -merkkistä puhallinta, mutta periaatteessa puhaltimena voi käyttää muutakin lämmityspuhallinta, esimerkiksi auton sisätilan lämmitintä.
Kuivainten hinnat vaihtelevat reilusti: testissä on laitteita 65 eurosta 365 euroon. Halvimmat laitteet ovat ABC ja OBH Nordica, kallein on Orakas 5511.
Testin kuivaimissa on kolmesta kahdeksaan irrotettavaa kuivaustasoa. Orakas 5511 on kaappimallinen kuivain, jossa aukaistavan oven takana on viisi ulosvedettävää, irrallista ritilähyllyä. Kaappimallisessa Sopu -kuivaimessa koritasoja on kahdeksan ja Jabloko 900:ssa kolme. Evermat K 300, ABC ja OBH Nordica ovat lieriömäisiä kuivaimia, jotka rakentuvat päällekkäisistä, kuivaustasoina käytettävistä koreista. Orakas 5210:ssa tasot ovat neliönmuotoisia ja päällekkäin ladottavia. Ainakin Evermat-, Orakas- ja Sopu-kuivaimiin voi ostaa lisää kuivaustasoja.
Kuivauspinta-ala vaikuttaa siihen, kuinka paljon laitteella voi kerralla kuivattaa. Pinta-alat vaihtelevat Evermat K 300:n 0,21 m²:stä Sopun 0,54 m²:iin.
Liitäntätehot vaihtelevat OBH Nordican 240 watista Sopun Skyline-puhaltimella aikaansaatuun 1 600 wattiin. Tehon säätämisellä on vaikutusta laitteen sähkönkulutukseen, kuivausaikaan ja lämpötiloihin. Säätäminen onnistuu muissa paitsi OBH Nordicassa.
Koko juttu Kuluttajassa 5/2005.