Kuluttaja 1/2005

Aasian maanjäristyskatastrofin jälkihoitoon kuuluu myös kadonneiden tavaroiden sekä sairaala- ja kuljetusmaksujen setviminen. Otimme selvää, millaisin eväin matkaan kannattaa lähteä, jotta välttyy pahimmilta ongelmilta reissussa sekä asioiden ylimääräiseltä selvittämiseltä matkan jälkeen.

Kun mietit matkavakuutuksen ottamista, eräs keskeisimmistä asioista on se, minne olet matkustamassa. Jos jotakin sattuu, parhaiten ilman matkavakuutusta pärjäät EU- ja ETA –maissa. Niissä liikuttaessa on hyvä pitää mukanaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia, jonka saa lähimmästä Kelan toimistosta. Se oikeuttaa sairaanhoitoon samalla kustannuksella kuin maan omat asukkaat sen saavat.

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero ei ole kaikissa Euroopan maissa yhtä selvä kuin Suomessa. Useissa EU-maissa jotkut yksityiset lääkärit saattavat kuulua sairaanhoitojärjestelmän piiriin, mutta toiset ei vät. Asia kannattaa tarkistaa ennen lääkä rin vastaanotolle menemistä.

Suomalaiset saavat EU- ja ETA-maissa hankkimastaan lääkäri- tai sairaanhoidosta korvausta paikalliselta sairaskassalta tai vas­taavalta julkisen sairaanhoidon organisaa­tiolta, jos sairauden hoito katsotaan lääke- tieteellisesti välttämättömäksi. Esimerkiksi akuutin matkalla saadun vatsataudin hoito voidaan katsoa välttämättömäksi.

– Käytännöt voivat vaihdella maittain, ja viime kädessä hoidon tarpeen määrittelee lääkäri, toteaa hallitussihteeri Mervi Katte­lus Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sairaankuljetus kotimaahan täytyy yleen­sä kustantaa kokonaan itse. Vain Pohjois­maiden välillä on sovittu paluumatkan li­säkustannusten korvaamisesta.

Euroopan ulkopuolella mutkikkaampaa

Muissa maissa matkailija on sairastuessaan melko lailla omillaan, ellei ole ottanut mat­kavakuutusta. Australia on poikkeustapa­us, sillä Suomella on sen kanssa sairaan­hoitoa koskeva sopimus. Suomessa asuva henkilö saa Australiassa matkustaessaan vä­littömästi tarvitsemansa sairaanhoitopal­velut esittämällä Suomen passin tai Kela-kortin. Hoitoa saa joko terveyskeskuksilta tai yksityisiltä terveysasemilta. Australias­sa kannattaa hankkia ns. Medicare -kortti, jonka esittämällä ylläpito ja lääkärinhoito ns. julkisena potilaana (public patient) on maksutonta. Australiassa ei eurooppalai­nen sairaanhoitokortti toimi.

Muiden maiden kanssa Suomella ei ole sairaanhoitoa koskevaa sopimusta. Näi­hin maihin matkavakuutus kannattaa eri­tyisesti ottaa, sillä yksityislääkärin tai -sai­raalan antama hoito voi tulla hyvinkin kalliiksi eikä korvauksen saamisesta ole takeita. Kelan matkailijoille suunnatuis­sa ohjeissa todetaan, että sellaisissa maissa, joiden kanssa suomalaisilla ei ole sairaan­hoitosopimusta ”voit saada kustannuksis­tasi yleensä vain Suomen sairausvakuutus­lain mukaisen korvauksen sen mukaisesti kuin vastaavasta hoidosta olisit Suomessa saanut”.

Korvausta ei aina saa, sillä sairaanhoito ei kuulu korvauksen piiriin.

Kelasta kerrotaan, että tähän mennessä tehdyistä ratkaisusta ei voi vetää johtopää­töksiä siitä, millaisesta hoidosta korvauk­sen voi saada, vaan hakemukset selvitetään tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi sairaalahoidon maksuista, jotka voivat nousta yli tuhanteen euroon päivässä, ei saa korvausta. Myöskään mat­kakustannuksia ulkomailla ei korvata.

Matkustajavakuutusten peruspelisäännöt

• Matkatapaturman tai -sairauden hoi­tokuluilla ei yleensä ole euromääräistä ylärajaa. Tapaturman hoitokuluja kor­vataan tavallisesti enintään 3 vuotta ta­pahtumahetkestä, sairauden hoitoku­luja enintään 90–120 vuorokautta hoi­toon hakeutumisesta.

• Sairaankuljetus kotimaahan korvataan, kun sairaus tai vamma sitä pakottavas­ti vaatii. Kuljetus on syytä hyväksyttää vakuutusyhtiössä etukäteen.

• Kuolemantapauksessa kotiinkuljetus tai hautaus ulkomailla.

Matkustajavakuutuksessa korvataan yl­lättävä ja äkillinen sairastuminen tai tapa­turma matkalla. Jos sairaus on krooninen ja oireilee matkalla, kuluista korvataan yleen­sä vain ensiapuhoito.

Matkan keskeytymisestä maksetaan kor­vausta vain, jos on pakottavasti palatta­va kotimaahan äkillisen sairastumisen tai vaikkapa lähiomaisen kuoleman vuoksi.

Luottokortteihin liittyvissä matkavakuu­tuksissa voi olla rajoituksia, joita muissa matkavakuutuksissa ei ole. Jotkut niistä ovat esimerkiksi voimassa vain, jos matka on maksettu kyseisellä kortilla, ja hoitoku­lukorvauksissa on ajallisten rajoitusten li­säksi rahallisia enimmäismääriä. Myöskään matkan keskeytymiskorvaus ei välttämättä kuulu näihin matkavakuutuksiin.

Useilla yhtiöillä on yleisimmissä matka­kohteissa ns. yhteistyölääkäreitä, joita ni­mitetään myös suoralaskuttaviksi lääkäreiksi. He lähettävät laskun suoraan vakuutusyhtiöön, jolloin matkustajan ei tarvitse käyttää omia rahojaan lainkaan. Kaikkialla yhteistyölääkäreitä ei kuitenkaan ole.

Monet vakuutusyhtiöt ovat järjestäneet hätätilanteiden varalta oman vahinkopäivystyksen, jos ta annetaan toimintaohjeet, hoidetaan yhteys lääkäriin ja järjestetään kotiinkuljetus. Omien päivystysten lisäksi vakuutusyhtiöt tekevät yhteistyötä esimerkiksi EMA Groupin ja Kööpenhaminassa toimivan Sos Internationalin kanssa.

Matkatavaroille oma vakuutus

Jos matkalle ottaa mukaan arvotavaraa, kuten esimerkiksi kalliin kameran, voi matkatavaravakuutus olla tarpeen. Luottokorttivakuutuksiin matkatavaravakuutus useimmiten sisältyy, mutta turvan sisällöissä on eroja. Ehdoissa voi olla esimerkiksi säännös, että rikosilmoitus varastamisesta on tehtävä 24 tunnin kuluessa varkaudesta tai että käsimatkatavaroita ei korvata.

Matkatavaravakuutus antaa suojan varkauden varalta, mutta ei korvaa kadotettuja tavaroita. Varastetusta omaisuudesta onkin syytä tehdä rikosilmoitus jos mahdollista, jo matkakohteessa. Vakuutuksenottajan tavaroiden lisäksi matkatavaravakuutus korvaa myös perheenjäsenten tavarat.

Rahaa ja luottokortteja ei vakuutuksissa yleensä lasketa matkata varoiksi, mutta jotkut vakuutukset korvaavat näitäkin. Joissakin matkatavaravakuutuksissa on omavastuuosuus. Kannattaa lisäksi ottaa huomioon, että vakuutusehdoissa saattaa olla hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita matkatavaroiden säilyttämisestä ja vartioimisesta, ja jollei näitä ohjeita noudata, saattaa joutua tyytymään osakorvaukseen.

Ennen kuin otat matkavakuutuksen

• Tarkista, kuuluuko luottokorttiisi matkavakuu­tus. Huomaa, että luottokorttiyhtiön käyttämä vakuutusyhtiö on usein ulkomainen, jolloin va­kuutuksessa voi olla sellaisia rajoituksia, joita kotimaisissa ei ole.

• Useimmat henkilövakuutukset, esimerkiksi hen­kivakuutukset, ovat voimassa kaikkialla maail­massa. Kokonaan ne eivät matkavakuutusta kor­vaa, sillä niissä voi olla hoitokuluja koskevia eu­romääräisiä ylärajoja. Niistä ei myöskään mak­seta esimerkiksi kotiinkuljetusta vakavan sairau­den tai tapaturman sattuessa.

• Jos kuulut johonkin ammattiliittoon, tarkista, kuuluuko liiton jäsenmaksuun matkavakuutus.

• Tarkista kotivakuutuksesi ehdot. Joissakin laa­joissa kotivakuutuksissa saatetaan korvata omaisuuden menetys myös ulkomailla. Tällöin se toimii käytännössä myös matkatavaravakuu­tuksena, joskin omavastuu voi olla suurempi.

• Säännöllisesti matkustavalle jatkuva matkava­kuutus voi olla matkakohtaista vakuutusta pa­rempi vaihtoehto. Huomaa kuitenkin, että jat­kuvissa matkavakuutuksissa enimmäisvoimassa­oloaika voi olla lyhyempi kuin matkakohtaisissa vakuutuksissa.

Koko juttu Kuluttajassa 1/2005.