Kuluttaja 8/2005

Neste Oil nousi kärkeen kansainvälisessä öljy-yhtiöiden yhteiskuntavastuun tutkimuksessa. Se nappasi ykkössijan sekä kokonaisarviossa että ympäristöosuudessa. Sosiaalisen vastuun vertailun voittaja taitaa olla monelle yllätys: Shell.

Öljy pitää länsimaisen talouden pyörimässä. On tehnyt sitä jo yli sata vuotta. Taloudelliselle kasvulle öljy on edelleen korvaamaton hyödyke.

Ympäristön kannalta öljy on kuitenkin yksi suurimpia haittatekijöitä: Öljy on uusiutumaton luonnonvara. Sen poraaminen pilaa ympäristöä ekologisesti herkillä alueilla. Sen polttaminen aiheuttaa noin puolet ilmakehää lämmittävistä hiilidioksidipäästöistä. Öljyn poltto aiheuttaa myös rikki- ja typpipäästöjä, jotka happamoittavat metsiä. Öljyonnettomuudet saastuttavat vesiä ja maaperää. Bensa ja diesel ovat suurimpia kaupunki-ilman pilaajia.

Öljy-yhtiöiden yhteiskuntavastuu on iso kysymys juuri siksi, että öljy on samalla sekä elintärkeä hyödyke että ekologinen haitake. Tutkimus paljasti, että yhteiskuntavastuussa parhaatkin yritykset ovat vasta alkutaipaleella. Haasteet ovat suuria.

Parhaatkin pääsivät vain keskikastiin

Tutkimuksessa oli mukana 35 öljyalan yritystä, joista neljän Suomessa toimivan, Neste Oilin, Shellin, Jetin ja Esson, tulokset julkaistaan taulukossa. Tutkimuksessa oli kolme osaa: yritysten ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja tiedottamisen avoimuus. Neste oli ykkönen ympäristövertailussa. Shell nousi kärkeen sosiaalisen vastuun mittareilla. Tiedottamisen avoimuutta koskevan vertailun voitti Espanjassa ja Portugalissa toimiva Repsol. Koko tutkimuksen kärkikolmikoksi nousivat Neste Oil, BP ja Repsol.

Huipulle ei kärkikolmikkokaan yltänyt, vaan ne täyttivät vain noin 75 prosenttia vaatimuksista ja sijoittuivat C-luokkaan, eli ovat yhteiskuntavastuun keskitasolla. Tähän ryhmään nousi loppupisteissä myös Shell, joka täytti 70 prosenttia tutkimuksen kriteereistä.

D-luokassa, eli ”hidastelijoissa”, ovat muiden muassa ConocoPhillips (Jet) ja Esso. Molemmat täyttivät hieman yli puolet vaatimuksista.

Erot parhaiden yhtiöiden välillä ovat kokonaisarviossa vähäisiä, mutta tutkimuksen eri osissa suuria. Nesteen ympäristövertailussa saama tulos on lähes kiitettävä (87 % kokonaispisteistä). Toiseksi tulleet BP ja Repsol saivat 70 % pisteistä ja neljänneksi tullut Shell vain 55 %.

Sosiaalisen vastuun vertailussa asetelma kääntyi, ja Shell oli ykkönen saatuaan 85 % pisteistä. Neste jäi sijalle 7 ja sai 70 % pisteistä. Toisen sijan jakoivat norjalainen Statoil ja belgialainen Total. Myös tiedottamisen avoimuudessa Neste selvisi vasta jaetulle seitsemännelle sijalle. Se keräsi ympäristöpisteitä kuitenkin sen verran paljon, että voitti niukasti koko kisan.

Neste pärjäsi ympäristöteoillaan

Fortum jaettiin aiemmin tänä vuonna kahdeksi eri yhtiöksi. Fortum tuottaa energiaa; Neste Oil jalostaa ja myy öljyä.

Nesteen vahvuuksia yhteiskuntavastuussa ovat tuotantolaitosten sertifioidut ympäristöjärjestelmät, suomalaisten ympäristövaatimusten mukaan tehdyt jakeluasemat sekä kansainvälisessä vertailussa hyvä sosiaalinen laatu, kuten työntekijöiden tasa-arvo, järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudet sekä työturvallisuus. Näistä asioista Neste Oil sai täydet pisteet.

Nesteen kaikki tuotantolaitokset Suomessa on sertifioitu. Neste on ollut edelläkävijä myös vähäpäästöisten polttoaineiden, kuten aikoinaan lyijyttömän bensiinin ja sittemmin runsashappisen ja rikittömän polttoaineen kehittämisessä. Äskettäin yhtiö päätti rakentaa biodieseltehtaan Porvoon jalostamolleen. Sen toiminta käynnistyy vuonna 2007.

Neste ja tanskalainen OK-Benzin saivat parhaat pisteet myös öljynjakelun ja huoltoasemien ympäristöhaittojen vähentämisestä. Muut öljy-yhtiöt selvisivät yllättävän heikosti tästä osasta, sillä peräti 28 yhtiötä luokiteltiin hidastelijoiksi, muiden muassa Esso, Shell ja Jet. Kuluttajan kannalta tämä oli tärkeä osa tutkimusta, sillä siinä selvitettiin esimerkiksi, miten tankkauksessa vapautuvia hiilivetypäästöjä on vähennetty ja miten huoltoasemien maaperä ja pohjavedet on suojattu.

Suomessa huoltoasemia koskevat ympäristömääräykset takaavat sen, että erot eri ketjujen välillä eivät ole niin suuria kuin tutkimuksessa saatu kansainvälistä tilannetta kuvaava tulos osoittaa. Silti huomauttamistakin on: esimerkiksi tankkauksessa vapautuvia bensahöyryjä ei kaikilla huoltoasemilla oteta talteen. Nesteelläkin on vasta joka toisella asemalla tällainen tekniikka käytössä. Jet-ketjun mukaan sillä on kaikilla asemilla bensahöyryjen talteenotto.

Nesteen haasteet liittyvät öljyn tuotannon ja jalostuksen ympäristöhaittojen vähentämiseen. Nesteen jalostamasta öljystä tuli viime vuonna noin 65 % Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta, loput pääosin Pohjanmeren öljykentiltä. Venäjän osuus tuonnista on kasvanut viime vuosina. Tutkimuksessa Venäjä luokiteltiin erityisen herkkiin maihin, joissa on kiistelty niin alkuperäiskansojen oikeuksista kuin ympäristötuhoista ja työntekijöiden oikeuksista.

Shellin haasteena Nigerian öljykentät

Öljyntuotannon ympäristöhaittojen vähentäminen osoittautui suurten öljy-yhtiöiden heikoksi lenkiksi. Pisteitä annettiin öljyntuotannosta syntyvien kasvihuonekaasujen, muiden päästöjen, jätteiden sekä öljyvuotojen vähentämisestä kolmen viime vuoden aikana.

Sekä Esso, Jet että Shell luokiteltiin hidastelijoihin. Ainoana edelläkävijäksi luokiteltiin BP.

Shell on ollut kritiikin keskipisteenä Nigerian öljynporauksen ympäristö- ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Tosin maassa toimii useita muitakin öljy-yhtiöitä. Avolieskoina palavat kaasukentät levittävät myrkyllistä savua ympäristöön, ja öljyvuodot saastuttavat vesistöjä ja maaperää.

Kaasua syntyy öljynporauksen sivutuotteena, ja se poltetaan hukkaenergiana, koska Nigerian öljykenttien lähellä ei ole sille kaupallista käyttöä. Kaasuliekkien myötä haihtuu valtaisia määriä energiaa savuna ilmaan. Samaan aikaan suuri osa nigerialaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä eikä heillä ole varaa sen paremmin sähköön kuin kaasulieteen.

Asukkaat ovat protestoineet, koska öljytulot viedään ulkomaille ja asukkaille jätetään vain ympäristöhaitat. Shell on vastannut kritiikkiin lupaamalla lopettaa kaasunpolton vuoteen 2008 mennessä, mutta äskettäin se siirsi tavoitetta vuodella. Yhtiö on myös käynnistänyt sosiaalisia ohjelmia ja luvannut järjestää sähköä öljykenttien lähikyliin.

Globaalilla tasolla Shell on profiloitunut uusiutuvien energiamuotojen tuotekehittelyssä. Yhtiö kertoo investoineensa 700 miljoonaa dollaria vuoden 2000 jälkeen uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli-, aurinko- ja vetyteknologiaan. Vaikka summa on suuri, se on silti vain 0,6 % yhtiön kokonaisinvestoinneista.

Shell luokiteltiin edelläkävijäksi jalostuksen ympäristöhaittojen vähentämisessä. Se nousi koko tutkimuksen kärkeen sosiaalisessa vastuussa, vaikka siltä vähennettiin kansalaisjärjestöjen kritiikin takia pisteitä juuri tästä osasta.

Toisaalta tutkijat totesivat, että Shellin sosiaalisen vastuun toiminta näyttää tuottavan tulosta, koska valitukset ovat vähentyneet viime vuosina.

Esso ei usko uusiutuvaan energiaan

Myös ExxonMobilin toimet ovat aiheuttaneet kritiikkiä kehitysmaissa, mutta viime aikoina yhtiötä on enemmän arvosteltu sen vähättelevästä suhtautumisesta ilmastonmuutokseen.

Esso on investoinut huomattavasti vähemmän uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen kuin Shell. Yhtiössä katsotaan, että se ei ole kannattavaa osakkeenomistajien näkökulmasta. Essoa on myös arvosteltu siitä, että se ei ole juuri osallistunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaan päinvastoin lobannut sen puolesta, että Kioton sopimusta ei ratifioitaisi. Yhtiö edustaa öljyteollisuuden ”koviksia”, jotka katsovat, että ilmaston lämpenemistä ei ole tieteellisesti todistettu ja siksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei tulisi määräyksillä rajoittaa.

Uusiutuvien sijasta Esso on investoinut rikittömiin ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja osallistunut myös polttokennoautojen kehittelyyn.

Tutkimuksessa Esso sijoittui useimmilla kriteereillä mitaten keskikastiin tai hidastelijoihin. Se oli edelläkävijä vain ympäristöjärjestelmien käyttöönotossa, sillä yhtiössä on käytössä oma ympäristöjärjestelmä, joka noudattaa ISO 14001 -järjestelmän periaatteita. Lisäksi yhtiö sai hyvät pisteet tiedottamisen avoimuudesta. Tosin yhtiö ei halunnut kertoa mitään sosiaalisen vastuun politiikastaan herkissä maissa.

Jet-ketjun takana amerikkalainen öljyjätti

Suomeen vuonna 1993 rantautunut Jet-automaattiasemaketju on maailman kuudenneksi suurimman öljy-yhtiön, ConocoPhillipsin, omistuksessa. Suomessa on 47 Jet-asemaa suurimmissa kaupungeissa. Yhtiöllä on oma maahantuontivarastonsa Turussa.

Jet-ketju kilpailee halvalla bensan ja dieselin hinnalla, ei niinkään palvelulla. Ehkä ei myöskään yhteiskuntavastuulla, sillä emoyhtiö pärjäsi tutkimuksessa huonosti. Se ei saanut parhaita pisteitä mistään kohdin, ja edelläkävijän luokituksen se sai vain kahdessa kymmenestä kriteeristä, sosiaalisen vastuun toimeenpanossa ja vapaaehtoisessa raportoinnissa.

Yhtiö sai pisteitä kehittämästään työkalusta ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Sitä käytetään uusien investointien yhteydessä varsinkin kehitysmaissa. Venezuelan Parianlahdella yhtiö on mukana laajassa hankkeessa, jossa pyritään yhdistämään luonnonsuojelun, alkuperäisväestön ja öljynporauksen intressit.

Ympäristöasioissa ConocoPhillips sijoittui kaikilla kriteereillä mitaten hidastelijoiden jälkijunaan. Sillä on oma ympäristöjärjestelmä, mutta sen dokumentointi oli puutteellista. Tuotannon ja jalostuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa. Yhtiö tunnusti kyllä vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta strategian laadinta on vasta alkanut ja keskittyy paljolti päästöoikeuksien ostamiseen.

”Öljyn alkuperää on vaikea tietää”

Neste Oil pärjäsi hyvin yhteiskuntavastuun tutkimuksessa, mutta yhtiön ympäristöjohtaja Pekka Tuovinen myöntää, että öljyn tuotannon eettiseen laatuun he eivät voi juurikaan vaikuttaa.

– Ostamme pääosan öljystä Koiviston satamasta ja tiedämme vain, että se on sekoitus eri puolilta Venäjää tulevista raakaöljyistä. Osa öljystä tulee Rotterdamin satamasta, ja se voi olla peräisin mistä maailman kolkasta hyvänsä. Vain rautatiekuljetuksina tulevan öljyn alkuperän tiedämme tarkasti.

Rautatiekuljetuksina tulee entisen Neuvostoliiton alueelta noin kymmenen prosenttia Nesteen raakaöljystä.

– Välittäjille teemme toimittaja-auditointeja ja tarkastamme, että paikat, joissa öljy lastataan, ovat kunnossa. Tuotantoa emme ole kontrolloimassa muuta kuin Severtekissä, missä omistamme Lukoilin kanssa öljykentän. Siellä tehtiin perusteelliset ympäristöarvioinnit tiukimpien standardien mukaan, ja työturvallisuuden taso on siellä jopa parempi kuin Suomessa.

Luoteis-Venäjällä sijaitsevalla Severtekin öljyntuotantoalueella asuu nenetsejä, jotka hoitavat siellä porojaan.

– Olemme kuulleet poroisäntiä ja tehneet siirtojohtoihin kulkuaukkoja poroille. Olemme halunneet näyttää, että on mahdollista tuottaa öljyä rinta rinnan alkuperäiselinkeinojen kanssa.

Suomeen Severtekin öljyä ei tuoda, vaan se jalostetaan Venäjän markkinoille.

Neste pärjäsi vertailussa paljolti Suomen tiukan ympäristö- ja työlainsäädännön ansiosta. Suomessa esimerkiksi huoltoasemaketjujen välillä ei ole juurikaan eroja ympäristöasioissa, siitä pitävät uudet ympäristönormit huolen. Lähes kaikki yhtiöt käyttävät myös samaa perusbensaa ja -dieseliä.

Öljy-yhtiöiden välillä on kuitenkin eroja, jotka liittyvät tuotekehittelyyn, huomauttaa Pekka Tuovinen.

- Tutkimuksessa ei mielestäni näy tarpeeksi se, miten Neste Oil on panostanut vähäpäästöisten polttoaineiden kehittämiseen. Olemme juuri investoineet 600 miljoonaa euroa rikittömän polttoaineen jalostukseen ja muuranneet biodieseljalostamon peruskiven. Mitä kovempia ympäristövaatimuksia yhteiskunta asettaa, sen parempi meille.

Onko bensassa eroja?

Ympäristön kannalta bensassa ja dieselissä ei ole Suomessa juurikaan eroa, sillä lähes kaikki yhtiöt käyttävät Nesteen perusbensaa ja -dieseliä. Nesteen osuus liikennepolttoaineen tukkumarkkinoista on 80–90 %. Ketjut lisäaineistavat bensan, mikä aiheuttaa eroja muun muassa moottorin karstoittumisessa. Nämä erot ovat pienentyneet viime vuosina.

Ympäristön kannalta kannattaa suosia tankkauspisteitä, joissa on bentseenihöyryjen talteenotto. Sitä ei välttämättä näy ulospäin, ja siksi asiaa kannattaa kysyä huoltamon pitäjältä. Polttoaineen valintaa suurempi merkitys on ajotavoilla ja auton kunnolla. Polttoainetta säästävällä ajotavalla ja vähäpäästöisellä moottorilla voi vähentää polttoaineen kulutusta merkittävästi.

NÄIN TUTKIMUS TEHTIIN:

Tutkimukseen otettiin 35 yhtiötä. Osa oli integraatteja, joilla on toimintaa öljynporauksesta jalostukseen ja huoltoasemiin, osa on jalostusyhtiöitä ja osa vain huoltoasemaketjuja. Suomessa toimivia yhtiöitä tutkimuksessa oli neljä: Esso, Neste Oil, Shell ja Jet. Näiden neljän tulokset esitetään oheisessa taulukossa.

Tutkimuksessa kerättiin tietoa muun muassa yrityksille lähetetyllä kyselyllä. Tämän lisäksi hankittiin vertailutietoa useista eri lähteistä. Yrityskyselyt tehtiin kevään ja kesän 2005 aikana.

Tuloksia arvioi sidosryhmien edustajista koottu riippumaton paneeli. Tehdasvierailuja tai muuta kenttätutkimusta ei tehty.

Yritysten yhteiskuntavastuuta tutkittiin kolmelta kantilta: ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun sekä tiedottamisen avoimuuden mukaan.

Vastaukset pisteytettiin, ja yhtiöt luokiteltiin viiteen luokkaan A:sta E:hen. A- ja B-luokkiin sijoittuneet ovat edelläkävijöitä, C-luokkaan sijoittuneet keskitasoa ja D- ja E-luokkiin sijoittuneet hidastelijoita.

Öljyntuotannon yhteiskuntavastuututkimus teetettiin ICRT-yhteistyönä puolueettomalla tutkimuslaitoksella.

Öljy-yhtiöiden yhteiskuntavastuu

 Arvosteluasteikko:

A=erittäin sitoutunut

B=hyvin sitoutunut

C=sitoutunut

D=oikean suuntaista toimintaa

E=alkuvaiheessa

 1) Ei riittävästi tietoa luokituksen tekemiseksi. Puuttuva tieto ei ole vaikuttanut kokonaisarvosanaan.