Puhdas, aito – luonnollinen. Nämä luonnonmukaisuudesta kertovat sanat saavat monen valitsemaan luomuviinin tavallisen viinin sijaan. Tarkkaan ottaen luomuviinejä ei kuitenkaan ole olemassakaan.
Kuluttaja ei tällä hetkellä voi tietää, mitä hänen ostamansa viinin luonnonmukaisuus tarkoittaa. Yksi luomuviini voi olla ”luonnollisempaa” kuin toinen, sillä Euroopan Unioni ei tunne lainkaan käsitettä luonnonmukainen viini. Varma voi olla ainoastaan siitä, että rypäleiden viljelyssä on noudatettu EU:n luomuasetuksen periaatteita.
– Asetuksessa luonnonmukaisuus rajoittuu rypäleisiin, ja sikäli ei oikeastaan voida puhua luomuviinistä, sanoo ylitarkastaja Satu Pekkarinen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta.
Suomessa onkin käyty keskustelua siitä, voiko luonnonmukaisesti tuotetuista rypäleistä tuotettua viiniä myydä luomuviininä.
– Viranomaiset tulivat lopulta siihen tulokseen, että luomu-sana on niin vakiintunut suomen kieleen, että luomuviinistä voidaan puhua silloin kun ainoastaan rypäleet on kasvatettu luomuasetuksen sääntöjen mukaisesti ja paikalliset luomujärjestöt ovat valvoneet tuotantoa, selvittää Alkon tutkimuslaboratorion johtaja Pekka Lehtonen.
Luomuviinejä tutkinut Lehtonen pitää luomuviinejä kuitenkin keskimäärin tavallisia viinejä puhtaampina lisäaineiden suhteen. Hän on kierrellyt paljon ranskalaisilla luomuviljelmillä.
– Näkemäni perusteella voin sanoa, että luomutiloilla on kyllä ihan aitoa halua tehdä asioita luonnonmukaisemmin, hän kertoo.
Erilaisia vaatimuksia luomuviineille
Luomuviinikriteereitä ja niitä valvovia järjestöjä on useita. Jotkut niistä vaativat vii nin valmistukselta enemmän kuin toiset. Ei voida kuitenkaan sanoa, että vaikkapa ranskalainen luomuviini olisi luonnonmukaisemmin valmistettu kuin italialainen, tai päinvastoin, sillä järjestöjä on maiden sisälläkin useita.
Järjestöjen säännöissä saatetaan rajoittaa esimerkiksi lisäaineiden käyttöä. Suodat taminen ja kirkasteiden käyttö on usein rajoitettu minimiin. Toisaalta kriteerit ra joittavat viinin sisältämän rikin määrää. Täysin ilman rikkiä ei viiniä ole tuottajien mukaan mahdollista valmistaa, mutta luo muviineissä rikkimäärät ovat keskimäärin jopa puolet pienempiä.
Myös keinotekoisten hiivojen käyttöä saatetaan säännöissä rajoittaa. Monissa tavallisissa viineissä rypäleiden pinnalla olevat villihiivat on tuhottu myrkyillä, ja siksi turvaudutaan keinotekoisiin hiivoihin.
Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen.
– Villihiivoja käytetään luultavasti keskimäärin enemmän luomuviineissä, mutta kyllä tavallistenkin viinien valmistuksessa käytetään joskus villihiivoja, Pekka Lehtonen toteaa.
Koko juttu Kuluttajassa 3/2005.