Harva on vielä kuullut älypuhelimia kiusaavista viruksista. Jos kukaan ei niistä varoita, kuinka kännykänkäyttäjä voi niitä vastaan suojautuakaan?
Madot ja virukset eivät ole vain tietokoneiden ongelma, vaan ne voivat hyökätä kännykkäänkin. Ongelma koskee vain niin sanottuja älypuhelimia eli puhelimia, joihin voi ladata pelejä ja internetselaimia ja joilla voi kirjoittaa dokumentteja, tehdä taulukkolaskelmia ja niin edelleen.
Pelkkä musiikkisoitin tai kamera ei siis tee puhelimesta älykästä, vaan älypuhelimia ovat esimerkiksi 3G-kännykät, Nokian kommunikaattorit ja Nokian Symbian-käyttöjärjestelmään perustuvat kännykät (esimerkiksi 66-alkuiset mallit).
Aivan uusimpia kolmannen sukupolven puhelimia, joita ovat Nokian malleista N- ja E-sarjalaiset, kännykkävirukset eivät ainakaan vielä kiusaa.
Tartunnan voi saada vaikka kahvilasta
Selvästi yleisimmin kännykkävirus iskee Bluetooth-yhteyden kautta. Bluetoothin avulla kännykkä voi olla yhteydessä ilman kaapeleita esimerkiksi toiseen kännykkään tai tietokoneeseen.
Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mukaan tyypillinen tartuntatarina on tämä: Kännykän käyttäjällä on Bluetooth-yhteys päällä, kun hän menee kahvilaan tai jumittaa liikennevaloissa. Samaan kahvilaan tai viereiselle kaistalle tulee saastuneen kännykän omistaja, jolla myös on Bluetooth-yhteys päällä.
Saastunut kännykkä alkaa lähettää viestejä lähietäisyydellä oleviin kännyköihin: "Laite nimeltä Marjan puhelin lähettää tiedostoa. Haluatko vastaanottaa viestin?". Jos viestiin vastaa kyllä ja asentaa lähetetyn ohjelman, virus pääsee puhelimeen.
- Eli kännykkävirukset ovat samankaltaisia kuin pc-tietokoneista tutut virukset, jotka leviävät liitetiedostojen kautta, Hyppönen sanoo.
Lue koko juttu Kuluttajasta 2/2007.