Valokuvakooste turkkilaisesta farkkutehtaasta kuvaa eri työvaiheita sekä työolosuhteita farkkujen tehdastuotannossa.
Farkkutehtaan tuotanto alkaa tästä: farkkukangasta odottamassa rullilla. Ennen tätä vaihetta, on farkkukankaan tuotanto vaikuttanut haitallisesti ympäristöön usealla eri tavalla: puuvillan viljelemiseen kuluu valtavasti kasteluvettä, viljelyssä käytetään luonnolle haitallisia keinolannoitteita ja tuholaismyrkkyjä. Kudottua kangasta pestään ja huuhdellaan. Värjääminen tehdään mieluiten sellaisessa maassa, jossa jätevesilainsäädäntö ei ole kovin tiukka.
Farkkukangasta leikataan kaavojen mukaisesti. Perusfarkut, joissa on viisi taskua, ommellaan viidestätoista kappaleesta. Työntekijöillä ei ole aina riittävää suojavarustusta.
Kaavojen jäljentäminen kankaaseen ja leikkaaminen tehdään käsityönä. Tilausten aikataulussa pysymiseksi työntekijät joutuvat tehtaissa myös pakollisiin ylitöihin, joista ei makseta asiaankuuluvaa korvausta.
Kangaspalat ommellaan yhteen farkuiksi ompelukoneella, minkä jälkeen niihin kiinnitetään niitit, napit ja etiketit. Ompeleminen on meluisaa ja pölyävää työtä. Työtilaa on niukasti ja työpiste ei ole aina ergonominen. Liikkumista rajoitetaan, ja esimerkiksi lupa vessakäyntiin on pyydettävä työnjohtajalta.
Farkut pestään suurissa pesukoneissa. Pesussa kuluu paljon vettä ja farkkujen valkaisussa käytetään kemikaaleja.
Farkuista saadaan muodikkaasti kuluneen näköiset kivipesussa. Kivipesussa farkut pestään hohkakivien kanssa, mikä vie paljon vettä ja aiheuttaa suuren määrän jätettä.
Farkkujen pintaa voidaan kuluttaa hengenvaarallisen hiekkapuhalluksen sijasta myös käsin hiekkapaperilla hiomalla. Tällä tekniikalla saadaan aikaiseksi kulunutta pintaa vain tiettyihin osiin farkkuja.
Farkuista saadaan kuluneen näköiset myös haalistamalla niitä kemikaaleilla. Työntekijöillä ei aina ole riittävästi suojavarustusta.
Farkkuja käsitellään ruiskuvärjäämällä. Työpisteissä, joissa käsitellään kemikaaleja ei aina ole riittävää ilmastointia. Työntekijöiden kertomusten perusteella, näihin tehtäviin määrätään uusia työntekijöitä, jotka eivät ole tietoisia työn terveyshaitoista.
Muotisuunnittelijat kehittävät farkkuihin uusia muodikkaita yksityiskohtia, joiden tuotannon kaikkia yksityiskohtia tehdastyöntekijän kannalta ei ole harkittu huolella. Muodikkaan 3D-efektin, kulutetun istuintaitoksen, aikaansaamiseksi käytetään muun muassa formaldehydia.
Viimeistelyn jälkeen farkut silitetään käsin. Työtilaa on vain vähän.
Valmista tuli: laatukontrollin jälkeen farkkulähetys on pakattu ja odottaa kuljetusta tehtaalta. Kuljetuksesta toiseen maahan jälleenmyyjän hyllylle aiheutuu vielä lisää painolastia farkkujen tuotannon elämänkaaressa.