Olipa pussissa salmiakkia tai hedelmää, monien karkkien valmistukseen käytetään karnaubavahaa. Vahaa kerätään Brasiliassa surkeissa, jopa vaarallisissa oloissa.
Hikipisarat valuvat pitkin Pedron otsaa. Hoikka 19- vuotias mies kumartuu levittämään palmunlehtiä maahan. Kun paahtava auringonpaiste on kuivattanut lehdet, Pedro sitoo lehdet isoiksi, noin 15 kiloa painaviksi nipuiksi.
Pedro toistaa samaa koko päivän niin kauan kuin on valoisaa, aamuviidestä iltaviiteen.
– Palmunlehtien kerääminen on ollut työtäni 14-vuotiaasta saakka.
Täällä koillisbrasilialaisella palmuviljelmällä,50 kilometriä Fortalezasta, karnaubapalmun lehtien keruukausi kestää elokuusta joulukuuhun. Vahankeruu työllistää jopa 200 000 maataloustyöntekijää.
Koillis-Brasilian köyhistä osavaltioista viedään tuhansia tonneja vahaa Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Aasiaan. Siellä vahaa käytetään kosmetiikassa, kiillotusaineissa ja etenkin makeisissa.
Työkalut menneisyydestä
Karnaubavahan alkuperäinen tehtävä on suojella palmunlehtiä kuivumiselta. Makeisbisneksessä vahalla on toinen käyttötarkoitus: Karnaubavahaa käytetään pintakäsittelyaineena. Aine tekee karamellin pinnasta kiiltävän ja estää pieniä sokeripommeja tarttumasta toisiinsa.
Brasilia on karnaubavahan merkittävä viejä. Jos ottaa kaupan hyllystä minkä karkkipussin tahansa ja jos valmistusaineena on käytetty karnaubavahaa, vaha on todennäköisesti lähtöisin Brasiliasta.
Artikkeli kokonaisuudessaan julkaistu Kuluttaja-lehdessä 5/2012.
Tilaa Kuluttaja