Joissakin televisioissa on vain joko antenni- tai kaapelitalouteen sopiva viritin. Siksi tärkein erikseen tarkistettava asia on digivirittimen sopivuus. Tarkista, miten televisiolähetykset otetaan vastaan kiinteistössäsi. Tv-lähetysten vastaanotto tapahtuu yleensä antennin (dvb-t) tai kaapelin (dvb-c) kautta. Lähetyksiä voi ottaa vastaan myös satelliitin (dvb-s) kautta.
Nestekide- vai plasmatelevisio
Litteät televisiot toimivat eri tekniikoilla. Tällä hetkellä kaksi keskeisintä vaihtoehtoa ovat nestekide- eli lcd-televisio ja plasmatelevisio. Ehdoton enemmistö myytävistä laitteista on lcd-televisioita. Plasmatelevisioiden etuna on yleensä laajempi katselukulma, lcd-televisioissa puolestaan pienempi sähkönkulutus. Molemmilla pystytään tuottamaan hyvälaatuista kuvaa.
Myynnissä on myös led-taustavalolla varustettuja lcd-televisioita. Parhaimmillaan tämä tekniikka mahdollistaa jopa noin 40 % pienemmän sähkönkulutuksen. Lisäksi kuvan kontrasti on hyvä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että television ruudulla musta on entistäkin mustempaa. Perinteisesti plasmatelevisiot ovat olleet kontrastiltaan parhaita. Uudet led-taustavalolla varustetut lcd-televisiot ovat parhaimmillaan kontrastiltaan ihan yhtä hyviä.
Kuvaruudun koko
Television ruudun koko ilmoitetaan kuvaruudun lävistäjän pituutena. Koko ilmoitetaan yleensä tuumissa. Yleisimmät koot ovat noin 26-50 tuumaa. Television kokoa mietittäessä otetaan huomioon tietysti television sijoituspaikka ja katseluetäisyys, mutta lisäksi kannattaa huomioida katseltavan kuvamateriaalin laatu. Puutteet tv-kuvan laadussa tulevat selkeämmin esille isolla ruudulla.
Sopivasta katseluetäisyydestä on monenlaisia suosituksia. Sopiva katseluetäisyys riippuu ruudun koosta ja tarkkuudesta. Yleensä esimerkiksi 32-tuumaista televisiota suositellaan katseltavaksi noin 1,5–3 metrin ja 42-tuumaista noin 2–4 metrin etäisyydeltä. Tarkkaa teräväpiirtokuvaa on mukavampi katsoa läheltä kuin tavallista digilähetystä. Sopiva ruudun koko ja katseluetäisyys ovat pitkälti makuasioita!
Kuitenkin jo normaalitarkkuuksinen dvd- kuva ja varsinkin teräväpiirtoiset tv-lähetykset ja blu-ray –elokuvat näyttävät sitä paremmalta mitä suurempi ruutu on käytössä.
Kuvaruudun tarkkuus
Litteiden televisioiden tarkkuus on nykyään lähes aina vähintään 1280 x 720 kuvapistettä eli pikseliä. Aikaisemmin 26–32 -tuumaisten televisioiden kuvan tarkkuus oli usein 1366 x 768 kuvapistettä. Nyt yhä useamman television ruudun tarkkuus on jo täyden teräväpiirron mahdollistava 1920 x 1080 kuvapistettä.
Normaalikokoisissa televisioissa ja normaaleilla katseluetäisyyksillä kuvapisteitä on joka tapauksessa riittävästi, joten television pikselimäärää ei kannata pitää ensisijaisena valintaperusteena.
Television liitännät
Tarkista, että television liitännät ovat omaan käyttöön riittävät. Hdmi-liitäntä on korvannut scart-liitännän tärkeimpänä liitäntätapana. Molempien kautta voi siirtää sekä kuvaa että ääntä. Televisioissa on yleensä useampia erillisiä kuva- ja ääniliitäntöjä. Tarvittavat kaapelit eivät välttämättä ole mukana televisioiden myyntipakkauksessa.
Tallennus
Kun digiboksi on rakennettuna television sisään, pärjää televisio-ohjelmien katselussa yhdellä kaukosäätimellä. Vain harvassa televisiossa on tallennusominaisuus, vaikkakin yhä useampaan uuteen televisioon voi kytkeä usb-tikun tai usb-kiintolevyn tallennuksia varten. Kuitenkin nauhoitukset tehdään vielä useimmiten erillisellä tallentavalla digiboksilla.
Maksullisten kanavien katsomiseen tarvitaan televisiossa tai digiboksissa kortinlukija. Digibokseissa kortinlukija on usein sisäänrakennettu. Televisioissa puolestaan on yleensä ns. CI-korttipaikka, johon kortinlukijan voi asentaa.
Kortinlukijan lisäksi tarvitaan ohjelmakortti. Palveluntarjoaja yleensä vuokraa asiakkaalle digiboksin, kortinlukijan ja ohjelmakortin, joilla saa näkyviin maksulliset kanavat.
Maksullisten teräväpiirtolähetysten katseluun ohjelmakortti pitää linkittää. Ohjelmakortin linkitystä varten asiakkaan pitää ilmoittaa Cable Ready HD tai Antenna Ready HD –vastaanottimensa sarjanumero operaattorille, jos sitä ei ole ilmoitettu vastaanotinta ostettaessa. Maksullisia kanavia voi sitten katsella vain tällä laitteella.
Ohjelmakortti voidaan kuitenkin linkittää useampaan laitteeseen samassa taloudessa. Lisäksi on mahdollista tilata käyttöön maksullisia rinnakkaiskortteja, jolloin maksukanavia voi katsoa useammasta televisiosta samanaikaisesti.
HD-teräväpiirtolaitteet ja kanavien katselu
Maksullisia teräväpiirto- eli HD-kanavia on tarjolla kaapeli- ja antenniverkossa ja satelliitin kautta. Antenniverkossa maksulliset teräväpiirtolähetykset aloitettiin keväällä 2011.
Laitemerkinnät
Teräväpiirtotelevisioissa (HDTV) on käytössä useita standardisoituja symboleita ja merkintöjä, joiden on tarkoitus auttaa ostajaa valitsemaan itselle sopivin laite. Teräväpiirto-ohjelman katselemiseksi tärkeimmät symbolit ovat Antenna Ready HD ja Cable Ready HD. Aikaisemmin käytettiin muun muassa merkintöjä Hd Ready ja HD TV 1080p. Nykyään melkein kaikissa televisioissa on näiden viimeksi mainittujen merkintöjen vaatimat ominaisuudet.
Teräväpiirtolähetykset kaapeliverkossa ja satelliitin kautta
Kaapeliverkossa ja satelliitin kautta on mahdollista tilata teräväpiirtolähetyksiä esittäviä kanavia. Teräväpiirtolähetyksen vastaanottaminen vaatii siihen sopivan virittimen. Tämäkin viritin on monissa televisioissa sisäänrakennettuna. Vaihtoehtoisesti voi käyttää erillistä teräväpiirtodigiboksia.
Kaapeliverkossa toimivaan teräväpiirtovirittimeen viitataan yleensä Cable Ready HD –merkinnällä.
Kaapelitelevisioverkossa voi katsella maksullisia teräväpiirto- eli HD-kanavia vain Cable Ready HD – hyväksytyillä laitteilla. Hyväksyntä takaa, että televisio tai digivastaanotin tukee ohjelmakortin linkitystä ja että laite toimii kaikissa Suomen kaapelitelevisioverkoissa. Merkintä ei välttämättä ole näkyvillä televisiossa.
Maksullisten teräväpiirtolähetysten katsomiseksi vastaanottimessa on oltava CIv1 tai CI+ -yhteensopiva kortinlukijapaikka. CIv1-kortinlukijapaikalla varustettuun vastaanottimeen täytyy vuokrata kortinlukija kaapelioperaattorilta. Mikäli televisiossa on CI+ kortinlukijapaikka, sopivan CI+ kortinlukijan voi ostaa itse kodintekniikkaliikkeestä. Lisätietoja voi kysyä omalta kaapelioperaattorilta.
Teräväpiirtolähetykset antenniverkossa
Maanpäällisessä verkossa eli antenniverkossa teräväpiirto-ohjelmat lähetetään dvb-t2 –standardin mukaisina. Vuoden 2011 alussa Suomessa oli myynnissä vasta muutamia dvb-t2 –yhteensopivia televisioita. Useampia dvb-t2 -yhteensopivia tv-malleja ja digibokseja on tulossa myyntiin vuoden 2011 aikana.
Antenniverkon HD-lähetyksiä näyttävät vastaanottimet on merkitty Antenna Ready HD -merkinnällä.
Antenniverkon HD-lähetysten katsomiseen tarvitaan dvb-t2 -yhteensopiva viritin. Aikaisemmin ostetuilla televisioilla tämä tarkoittaa sitä, että jos haluaa katsella teräväpiirtolähetyksiä maanpäällisessä verkossa, on ostettava erillinen digiboksi, joka pystyy vastaanottamaan dvb-t2 -lähetyksiä. Nykyistä televisiota ei ole pakko vaihtaa.
Antenniverkossa lähetetään teräväpiirto-ohjelmaa sekä UHF-, että VHF-taajuuksilla sijainnista ja palveluntarjoajasta riippuen. Nykyisiä antenneja voi yleensä käyttää, mutta joissakin kiinteistöissä saatetaan tarvita antennien päivitystyötä teräväpiirtolähetysten katsomiseksi. Myös antenniverkon maksullisten teräväpiirtolähetysten katsomiseksi ohjelmakortti on linkitettävä digiboksiin tai CI+ -kortinlukijaan.
Normaalitarkkuuksiset digilähetykset antenniverkossa jatkuvat vielä vuosia nykyisellä lähetystekniikalla.
Sähkönkulutus
Plasmatelevisiot kuluttavat enemmän sähköä kuin vastaavan kokoiset lcd-mallit. Plasma-televisioiden huonoon maineeseen sähkösyöppöinä on vaikuttanut ainakin plasmatelevisioiden suuri koko.
Suuremmat televisiot kuluttavat pieniä enemmän sähköä. Kun 32-tuumaisen lcd-television tyypillinen tehontarve on 50-80 W, 40-tuumaisella se on noin 100 W tuntumassa. Tyypillisen 42-tuumaisen plasmatelevision tehontarve voi olla puolestaan 150-300 W. Kuluttaja-lehden testeissä mitatut sähkönkulutuslukemat ovat melkein puolittuneet viimeisen vuoden-kahden aikana.
Päivitetty 20.6.2011